Pakkoruotsi – paholainen vai pelastaja?

Onko pakko puhua ”pakkoruotsista”?

Moi! Kiva kun tulit käymään mun sivuilla! Tänään aiheena on kielet ja niiden opiskelu eri opintoasteilla. Aiheeseen sain inspiraation eilisestä A-Studio -ohjelmasta, jossa keskusteltiin ruotsin kielen asemasta kouluissa ja opiskelun pakollisuuden tarpeellisuudesta.

Käyn läpi omia ajatuksiani ruotsin kielen ja ylipäätään kielten opiskelusta. Heitän jo alkuun jälleen kerran disclaimerin, että tekstin mielipiteet ovat omiani ja edustavat vain ja ainoastaan omia, henkilökohtaisia näkemyksiäni. Mikäli mukana on esim. lainauksia yms, mainitsen niistä erikseen. No niin, eiköhän mennä asiaan.

Miksi kielten opiskelu on tärkeää – vai onko?

Erilaisten kielten opiskelu alkaa nykyisin koulutiellä jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Englantia aletaan opiskella jo aivan ensimmäisistä luokista alkaen. Omalla koulutaipaleellanikin englannin opiskelu alkoi jo kolmannella luokalla, nykyisin hienosti vielä aikaisemmin! En ole koskaan kuullut vasta-argumentteja siihen, miksi englantia pitää opiskella koulussa. Se on ymmärrettävää, onhan kyseessä kansainvälisesti ylivoimaisesti käytetyin kieli.

Ruotsin kielen opiskelu alkoi itselläni 7. luokalla. Olin yksi luokkani ainoita, joita oikeasti kiinnosti silloin aloittaa uuden, toisen kotimaisen kielen lukeminen. Olen muutenkin aina ollut innokas kielten opiskelija. Nykyisen opetussuunnitelman mukaan ruotsin kielen opiskelu alkaa viimeistään 6. luokalla, mahdollisesti jo aikaisemmin.

Mielestäni juuri tähän ovat kulminoituneet ongelmat ruotsin kielen opiskelussa. Olen itse ollut vahvasti sitä mieltä jo pitkään, että toisen kotimaisen kielen opiskelu tulisi alkaa jo paljon aikaisemmin, esimerkiksi jo 3. luokalla. Yksi suurimmista syistä huonoihin tuloksiin ruotsin opinnoissa on varmasti se, että nykyjärjestelmällä opiskelun aloitus osuu juuri sopivasti sellaiseen ikään, että varmasti juuri silloin uuden kielen opiskelun aloittaminen tuntuu vastenmieliseltä. Suurinta osaa esiteini-ikäisistä ei varmasti voisi vähempää kiinnostaa. Esimerkiksi kun itse aloitin englannin opiskelun 3. luokalla, olin itse ja koko luokkani innoissani uuden kielen oppimisesta ja enkuntunti oli suorastaan päivän kohokohta. Tämä sama into pitää saada istutettua lapsiin myös ruotsin osalta.

Kielten opiskelu on kuin onkin todella tärkeää.

Mikä ihmeen ”pakkoruotsi”?

Tässä tullaan kätevästi yhteen suurimmista ongelmista liittyen ruotsin kielen opiskeluun ja oikeastaan koko toisen kotimaisen kielen asemaan. Se ongelma on sana ”pakkoruotsi”. Ei toki pelkästään se sana, vaan siihen sanaan liittyvät asenteet ja aatteet.

Miksi puhumme ”pakkoruotsista”?`Miksi emme sitten puhu ”pakkoenglannista”? Miksi ruotsin kielen opiskelusta on tullut niin käsittämättömän vastenmielinen asia meille suomalaisille? Miksi emme arvosta toista kotimaista kieltä?

Mielestäni selkein vastaus tähän on asenteet. Varmasti kukaan lapsi tai nuori ei synny sana ”pakkoruotsi” suussaan, vaan kyllä ne asenteet tulevat kotoa ja ympäröivästä maailmasta. Jos lapsi/nuori kasvaa sellaisessa asenneympäristössä, että ruotsin kieli on turhaa ja sitä ei tarvitse mihinkään, on selvää, että esiteini-iän tuoma negatiivisuus yhdistettynä tähän asennoitumiseen luo ilmapiirin, jossa varmastikaan kielen opiskelu ei kiinnosta. En siksi koskaan syytä lapsia tai nuoria tästä. Vika on jossain aivan muualla.

En kaiken kaikkiaan ole koskaan ymmärtänyt, miksi uusien kielten opiskelu nähdään mitenkään negatiivisena asiana. Miksi ihmeessä sivistyksen syventäminen ja kielipään laajentaminen on jonkun mielestä huono asia? En pysty käsittämään. Jokainen argumentti, jolla ”pakkoruotsia” vastustetaan, on vähintään yhdellä tavalla ei-validi.

Hieman whataboutismiin sortuen sanonpa yhden asian. Maailmassa on miljoonia ja taas miljoonia lapsia, jotka eivät pääse käymään koulua, vaikka kuinka haluisivat. Ja silti meillä, hyvinvointivaltion asukkailla on varaa valittaa siitä, että ”joudumme” opiskelemaan toista kotimaista kieltä. En voi käsittää, anteeksi nyt vain.

Loppusanat

Meidän pitää päästä eroon pakkoruotsista. Ja tällä en tarkoita sitä, että pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta tulisi luopua, vaan tarkoitan ainoastaan tuota ”pakkoruotsi” -sanaa ja siihen liittyviä asenteita. Meillä on ilo ja kunnia saada opiskella peruskoulussa ilmaiseksi useita eri kieliä. Meidän tulisi olla siitä vain ja ainoastaan kiitollisia.

Haluan lisätä vielä sen, että poikkeustapauksia on myös olemassa. Esimerkiksi Itä-Suomessa, etenkin aivan itärajalla opiskelevien tulisi saada mahdollisuus opiskella ruotsin sijaan venäjän kieltä. Tässäkin tapauksessa kuitenkin kielten opiskelu taataan.

Miksi haluaisimme sulkea lapsiltamme esimerkiksi työmahdollisuuksia pois vain sen takia, että teini-iässä yhden kielen opiskelu ei nyt oikein inspannut? On edelleen niin paljon ammatteja, joissa ruotsin kielen taito on välttämätön. Sen lisäksi, itse esimiehenä toimivana, voin sanoa, että on erittäin positiivista, mikäli henkilö oikeasti osaa ruotsia. Kielitaito ei ole koskaan negatiivinen asia. Ei koskaan.

Ruotsinkielisten asema maassamme tulee olla turvattu nyt ja jatkossa. Maassamme on kaksi virallista kieltä ja siitä faktasta pitää pitää kiinni. Ruotsinkielisten tulisi perustuslain mukaan saada kaikki tarvittavat palvelut omalla kielellään. Valitettavasti tämä ei enää tänäkään päivänä toteudu. Ainoa tapa turvata ruotsin kielen asema Suomessa, on pitää ruotsin kielen opiskelu pakollisena ja mielellään aloittaa sen opiskelu jo huomattavasti aikaisemmin.

-Laurell

6 kommenttia artikkeliin ”Pakkoruotsi – paholainen vai pelastaja?

  1. Hei,

    Ymmärrän kyllä hyvä asiat, kuten varmaan kaikki, ruotsin opiskelussa. Ongelmalliseksi tämä kuitenkin tulee sellaisille, joille kielten opiskelu ei ole aivan niin helppoa. Itselleni matemaattiset aineet eivät tuottaneet ongelmia, mutta ruotsin opiskelu sotki merkittävästi englannin opiskelua. Tämä on tietysti henkilökohtainen kokemukseni, mutta minun tapauksessa ns. pakkoruotsi heikensi englannin opiskelua. Herääkin mieleeni kysymys, että menetämmekö ruotsin opiskelun vuoksi korkeakouluista osaamista?

    Vastaa

    1. Hei,

      tässä on ilman muuta validi pointti. Myös tästä syystä kannatan ruotsin kielen opiskelun aloittamista entistä aikaisemmin, sillä kielen opiskelu nuorena lapsena on huomattavasti helpompaa. Uutta kieltä voitaisiin lähestyä esimerkiksi leikkien, pelien yms. kautta, eikä niinkään suoran pänttäämisen kautta, kuten nykyisin.

      On erittäin valitettavaa, että nykyinen järjestelmä saa kielet sekoittumaan. Koen, että muutoksia tarvitaan, mutta ”pakkoruotsin” poistaminen ei ole oikea muutos.

      -L

      Vastaa

  2. Mihin suomalainen tarvitsee ruotsia? Ruotsinkielisten palveluun, se on pakon peruste.
    Muuten ruotsi ruotsi on vain pieni naapurimaan kieli, jolla on historiansa Suomessa muttei arjen käyttöä.

    Kieliä ei voi ottaa pistoksina. Kannattaako vaatia ruotsia alakoulusta yliopistoon ihmisen taipumuksiin ja toiveisiin katsomatta?
    Mitään tämän pakkoruotsin kaltaista ei ole muualla maailmassa.

    Jos pakkoruotsia ei olisi lehmänkaupoin saatu läpi 1968, uskotko että kukaan kaipaisi sitä tilanteessa, jossa pääkaupunkiseudulla joka neljäs koulunaloittaja on vieraskielinen ja muulle asiaosaamille on kova tilaus?

    Kielten ja kansainvälisyyskasvatuksen opetusneuvosten kannanotto
    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005116136.html

    Vastaa

    1. Hei.

      Ruotsin pakollisella opiskelulla on useita perusteita. Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli, tässä astuu kuvaan nk. historiallinen merkitys. Ruotsi on myöskin Suomessa laajasti käytetty kieli. Olemme jo nyt, vuonna 2019 siinä tilanteessa, että ruotsinkieliset eivät välttämättä saa välttämättömiä palveluita omalla kielellään. Ainoa tehostuskeino on ruotsin kielen opiskelun tehostaminen, yllä mainitsemillani tavoilla.

      Kieliä ei totta tosiaan voi ottaa pistoksina. Siksi ehdotukseni onkin kielen aloittaminen nuorempana. Asiat tutkitusti menevät nuoremmille lapsille paremmin läpi, ennen kaikkea kielten opiskelussa. Tämä ollaan nähty englannin kielen opiskelussa. Jos lapsi on pienestä asti koulumaailmassakin ruotsin kielen ”ympäröimä”, on opiskelu huomattavasti helpompaa, esimerkiksi juuri leikkien ja pelien kautta. Kuten sanottua, kielten opiskelu ei koskaan ole lapselta/nuorelta pois.

      -L

      Vastaa

  3. Minä muutin Suomesta pois ja vein mukanani kolme alaikäistä lastani. Takaisin ei tulla. Yksi syy on pakkoruotsi. Kävin koulua 20 vuotta ala-asteelta TKK:lle. Ainoastaan ruotsi oli pakollinen koko ajan. Se on myös ainoa aine uskonnon kanssa jolla en ole tehnyt mitään. Minua alkaa ärysttämään jo lennolla Suomeen kun Finskin koneessa tulee kaikki tasapuolisuuden nimessä ruotsiksi. Suomin on Suomen pääkieli – ei ruotsi. Vaikka se on virallinen kieli niin se on silti vähemmistön – ja pienen sellainen – kieli.

    Haluan lapsilleni ympäristön jossa he saavat itse päättää mitä kieliä opiskelevat eikä valtio pakkota heitä ruotsinkielisten palvelijoiksi. Siksi ei tulla takaisin Suomeen niin kauan kuin siellä poliitikoilla on tollaisia mielipiteitä kuin sinulla.

    Vastaa

    1. Hei!

      Ruotsinkielisiä on Suomessa satoja tuhansia. Ei siis puhuta mistään minimaalisesta vähemmistöstä. Tämän päälle kun lisätään ihmiset, jotka käyttävät ruotsin kieltä esimerkiksi töissään, on kieltä käyttävien luku Suomessa lähellä puolta miljoonaa. Ei ole siis mitään syytä marginalisoida merkittävää osaa suomalaisista/Suomessa asuvista ihmisistä.

      En ole koskaan ymmärtänyt sinunkin mainitsemaa: ”En ole itse koskaan tarvinnut ruotsia missään”. Millä ihmeen tavalla se olisi validi argumentti? Se, että yksittäinen ihminen ei ole sitä tarvinnut, tarkoittaako se, että sen opiskelu pitäisi lopettaa? No ei toden totta tarkoita. En minäkään ole elämässäni tarvinnut derivaattaa tai neliöjuuria, mutta ne ovat silti tärkeitä oppia. Omaa napaa pidemmälle kannattaa katsoa monissa tilanteissa.

      P.S. Mikäli suomen kieli on sinulle niin valtava ylpeydenaihe ja haluat sen käyttöä sekä tärkeyttä vaalia, suosittelen ensin opettelemaan kirjoittamaan sitä. 🙂

      -L

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle admin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *